Paikkana on nyt Kaikoura ja Portage on jaanyt taa. Eilen lahdettiin kohti uusia seikkailuja ja vietettiin yo Blenheimissa Sharpien naisystavan Janen kotona.Rikkaita tuntuivat olevan. Mikko juuri soitteli varauksia valaiden bongailuun ja iltapaivalla suuntaamme Antin ja Rikun kanssa avomerelle. Mikkohan on itse viime vuonna kyseisen reissun jo tehnyt. Valitettavasti nailla nakymin ei ole mahdollista uida delfiinien kanssa kun ovat sen verran suosittuja ettei tilaa riita kaikille.
Nyt ollaan siis siirrytty tien paalle ja suunnitelmana on viettaa tuleva yo taalla Kaikourassa ja matkustella huomenissa bussilla Christchurchiin odottelemaan torstai-aamun lentoa. Ja sen yon vietamme Philin aidin talossa, joka on tyhjillaan lukuun ottamatta Philia ja Mariaa. Pariskunta oli kanssamme viime lauantaina Tracylla juhlimassa ja kertoivat suuntaavansa etelaan. Pieni aavistus hiipii selkapiihin etta kolmiodraamaa tulee olemaan ilmassa. Ainakin itse tiedan olevani vaivaantunut. Tuli taytena yllatyksena kuulla myos Marian saapumisesta edella mainittuihin pippaloihin mutta ilta meni hyvin ja hauskaa oli. Osa meista valvoi koko yon ja aamulla yhdentoista aikaan kun vihdoin oltiin taas kotona, oli vasymys niin hervoton etten meinannut saada nukuttua. Kroppa ei viela ymmartanyt etta lepo on nyt ok.
Oli haikeaa hyvastella Portage, mutta kolmen viikon kuluttua pitaa menna viela paikalla kaymaan. Hakemassa loput matkatavarat. Ihmissuhteet siirtyivat facebook-osastolle, kun ei kaikkia tule nakemaan enaa. Viimeisen illan pippalot oli kylla hulvaton tapahtuma. Alkuilta oltiin Raumatin ja Leilanin kotona grillailemassa ja jatkot jarjestettiin Johnin autotallin paalla olevassa huoneessa minne raahattiin poppikoneet. Musiikki soi kovaa ja lattialla makaavat patjat osoittautuivat oivaksi trampoliiniksi. Valot laitettiin pois ja koska kaikki ottivat tuhottomasti kuvia, oli huone kuin paraskin yokerho valkkyvine salamavaloineen. Hulvatonta.
Jos joku haluaa nahda kuvia tuntemattomista ihmisista Portagesta, kaykaa katomassa Youtubessa video Farewell Portage. Mikko teki sen koosteeksi menneesta kaudesta.
maanantai 16. maaliskuuta 2009
tiistai 10. maaliskuuta 2009
Pikajuomaselostus
Ollaan edetty taas elämässä sen verran että nyt tiedän jopa niiden uusien kanukkien nimet. Jacko on nimeltaan Vakiish ja Graham näyttää ihan itseltään. Vielä uudempia kasvoja paikalla ovat hieman hiljaisempi saksalaispari ja irlantilainen Mike tai Michael tai jotain. Oon todella huono nimien kanssa.
Mutta nyt naamoista viis ja tapahtumien pariin. Meillä oli tuossa viime viikon torstaina pippalot Alenalle, Standalle ja Glenille. Kaikki kun tekivät lähtoä. Vihrea talo oli jälleen remppakunnossa kun porukka järsi humalassa pizzaa, sipseja, tanssi ja sai haavereita. Itsekin onnistuin yhden viinilasin rikkomaan. Peukaloon tuli reikä tietysti samalla särkemisellä. Glen kaatui valtavaan muovilaatikkoon, joka oli täytetty jäilla ja oluella. Tottahan sekin vetinen loota siita voimasta hajosi ja koko keittio tulvi. Lattian suojaksi heiteltiin sitten kaljalaatikoita eli vielä vetisempää pahvia. Hauskaahan meillä oli mutta kylla muakin olisi aamulla ketuttanut sitä sotkua siivota.
On kyllä alkanut tuntua siltä että täällä joka päivä on bilepäivä. Raumatilla on viimeiset kolme tai neljä päivää ollut iltakaljan nauttiminen moninkertaista ja kukapa siihen ei mukaan lähtisi. Tosin omat työvuorot menee onneksi yleensä myöhälle, niin välttyy liialta maltaalta. Mutta koska työpäiviä on jäljellä enää kaksi ja puoli, voi olla että juhliminen kestää perjantaista sunnuntaihin. Lauantaille meille on järjestetty reissu Pictoniin. Hotellin entinen henkilöstöpersoona Tracy pitää pippalot kotonaan ja hän on kilttinä ihmisenä kutsunut entisiä työkavereitaan mukaan. Ja koska hän tuntee Mikon ja mikko meidät, ollaan menossa pakettitarjouksena koko suomipoppoo paikalle. Myös olen kuullut Philin liittyvän seuraan(!).
Sunnuntaina pitääkin sitten alkaa pakkailla kamppeita ja jättää Portage taakse. Haikeaa tulee varmasti olemaan, mutta kun tulevina päivinä on luvassa valaiden katselua ja uintia delfiinien kanssa, niin jää varmaan hyvin pieni rako ajatuksissa hotellia varten. Täältä tullaan maailma.
Mutta nyt naamoista viis ja tapahtumien pariin. Meillä oli tuossa viime viikon torstaina pippalot Alenalle, Standalle ja Glenille. Kaikki kun tekivät lähtoä. Vihrea talo oli jälleen remppakunnossa kun porukka järsi humalassa pizzaa, sipseja, tanssi ja sai haavereita. Itsekin onnistuin yhden viinilasin rikkomaan. Peukaloon tuli reikä tietysti samalla särkemisellä. Glen kaatui valtavaan muovilaatikkoon, joka oli täytetty jäilla ja oluella. Tottahan sekin vetinen loota siita voimasta hajosi ja koko keittio tulvi. Lattian suojaksi heiteltiin sitten kaljalaatikoita eli vielä vetisempää pahvia. Hauskaahan meillä oli mutta kylla muakin olisi aamulla ketuttanut sitä sotkua siivota.
On kyllä alkanut tuntua siltä että täällä joka päivä on bilepäivä. Raumatilla on viimeiset kolme tai neljä päivää ollut iltakaljan nauttiminen moninkertaista ja kukapa siihen ei mukaan lähtisi. Tosin omat työvuorot menee onneksi yleensä myöhälle, niin välttyy liialta maltaalta. Mutta koska työpäiviä on jäljellä enää kaksi ja puoli, voi olla että juhliminen kestää perjantaista sunnuntaihin. Lauantaille meille on järjestetty reissu Pictoniin. Hotellin entinen henkilöstöpersoona Tracy pitää pippalot kotonaan ja hän on kilttinä ihmisenä kutsunut entisiä työkavereitaan mukaan. Ja koska hän tuntee Mikon ja mikko meidät, ollaan menossa pakettitarjouksena koko suomipoppoo paikalle. Myös olen kuullut Philin liittyvän seuraan(!).
Sunnuntaina pitääkin sitten alkaa pakkailla kamppeita ja jättää Portage taakse. Haikeaa tulee varmasti olemaan, mutta kun tulevina päivinä on luvassa valaiden katselua ja uintia delfiinien kanssa, niin jää varmaan hyvin pieni rako ajatuksissa hotellia varten. Täältä tullaan maailma.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)